24/02/2015

Voiko sertifioimaton kahvi olla eettisesti tuotettua?

Tämä kysymys nousee usein esiin, ja aiheesta löytyy paljon artikkeleja ja tietoa.

Esimerkiksi Huffington Postin artikkeli kiteyttää aiheen kymmeneen kohtaan.

Sertifioimaton kahvi on useimmiten epäeettisemmin tuotettua kuin sertifioitu kahvi; tämän voi päätellä jo pelkästään niin sanotusti tavallisen kahvin hinnoista. Yhden kahvikilon tuottamiseen tarvitaan noin 7000 kahvipapua. Ennen kahvin päätymistä pakettiin on välissä monta työvaihetta. Välikäsiä on monia, joten esimerkiksi kolmen euron kahvipaketista ei viljelijälle jää juuri mitään. Kahviala on yksi maailman epäeettisimmistä aloista, ja useiden välikäsien vuoksi asia tulee varmasti jatkossakin olemaan näin. Maailmanmarkkinahinnan heilahduksista johtuen kahvin viljeleminen on todella epävarmaa, eikä satokauden korvaus välttämättä aina riitä edes kattamaan viljelyyn liittyviä kuluja.

Sertifiointeja on paljon ja useimmilla on jonkinlainen eettinen ajatus myös takana.

Tunnetuin eettinen sertifikaatti on Fair Trade -organisaatio. Fair Traden idea on alunperin hyvä: kaikista Fair Trade -kahveista maksetaan viljelijälle preemio ja lisäksi organisaatio on määritellyt minimihinnan kahville. Tarkoituksena on taata kohtuullinen korvaus viljelijälle, vaikka markkinahinta putoaisi sen alle.

Fair Trade -kahvin minimikorvaus on 1,4USD per pauna, eli noin 2,72€/kg, ja preemio on 0,2USD/ pauna mikä tarkoittaa noin 39 senttiä per pauna (31.1.2014 vaihtokurssilla).

Fair Trade -malli ei kuitenkaan ole tarpeeksi reilu viljelijälle. Fair Trade -organisaatio on jättiläinen ja sen ylläpito on luonnollisesti jonkun, yleensä kuluttajan, maksettava. Eettiseksi organisaatioksi läpinäkyvyys on olematonta ja näin ollen jää epäselväksi, mihin raha lopulta menee. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan Fair Trade -kahvista jopa 0.50 USD enemmän kahvikupillista kohden, mutta viljelijälle jää tästä parhaimmillaankin vain 1/3 senttiä. Lähde

Fair Trade -sertifikaatilla kahvipussin kyljessä ei myöskään ole mitään tekemistä kahvin laadun kanssa. Päinvastoin, se houkuttelee viljelijöitä myymmään laadultaan huonommat kahvit Fair trade -hintaan, koska he tietävät, että laadukkaammasta kahvista maksetaan parempi korvaus. Tästä ääri-esimerkkinä N’Dumberi kahvi, josta löydät lisätietoatäältä. Kaffa Roasterylla olemme joutuneet huomaamaan käytännössä, miten haastaavaa on löytää edes kohtuullisen hyviä Fair Trade -kahveja.

Tästä syystä ainakaan toistaiseksi Fair Trade -sertifikaattia ei tule Kaffa Roasteryn kahveista löytymään.

Voiko siis sertifioimaton kahvi olla eettistä? Monet pienpaahtimot ovat viime aikoina alkaneet puhua kahvin ostamisesta suoraan tuottajalta; ajatuksena on välttyä välikäsiltä ja rakentaa pitkäaikainen yhteistyö. Tämä auttaa takaamaan paahtimolle parempilaatuista kahvia, mutta myös mahdollistaa paremman hinnan maksamisen suoraan viljelijälle. Markkinoille on onneksi tullut muutamia läpinäkyviä välikäsiä, joiden kautta kahvin ostaminen takaa saman laadun ja hinnoittelun kuin suora ostos mahdollistaisi. Kaffalla ollaan alusta asti pyritty korostamaan läpinäkyvyyttä kahvin hankinnassa.

Varmuudella ei voi taata, että kalliimpi ja yhden tilan artesaanipaahtimon paahtama kahvi olisi Fair Trade -kahvia eettisempää. Hyvin todennäköisesti näin kuitenkin on. Tulevaisuudessa yhä useampi paahtimo tulee varmasti korostamaan entistä enemmän koko toimintaketjun läpinäkyvyyttä ja sitä, mihin kuluttajan raha oikein päätyy. Vasta silloin kuluttaja voi olla varma kahvin eettisyydestä. Sitä ennen voi kuitenkin hyvän maun vuoksi ostaa persoonallisia kahveja pienpaahtimoista ja nauttia niistä hyvällä omallatunnolla.